Kirja Runollinen todellisuus paljastaa uuden puolen 1920–1940-lukujen taiteesta, muodista ja muotoilusta. Mielikuvissamme aikakausi on tiukkailmeistä funktionalismia, poikatyttömuotia, tummasävyisiä maisemia ja abstraktia taidetta, mutta vähemmän tunnettua on se, että silloin janottiin myös kauneutta, romantiikkaa ja elämäniloa. Moni suomalainen taiteilija sai tuolloin vaikutteita Pariisissa vallalla olleesta elämäniloisesta jälki-impressionismista. Ranskalaisten ”poeettisen todellisuuden maalareiden” teoksia ostettiin runsaasti suomalaisiin kokoelmiin, ja muiden muassa Tove Jansson, Yngve Bäck, Hjalmar Hagelstam ja Sam Vanni maalasivat värikkäitä teoksia ranskalaisen taiteen innoittamina.
Paratiisilliset puutarhat, koristeellisuus ja historiasta inspiroituminen ovat nekin kirjan teemoja. Teoksessa esitellään ensimmäistä kertaa tyylipukuja 1920-lukujen Suomesta ja Norjasta. Leveähelmaiset leningit uudelleentulkitsivat menneiden vuosisatojen muotia, ja historiasta ammennettiin myös sisustuksissa ja huonekalutuotannossa. Aikakauden kauneudenkaipuu näkyy niin puutarhasuunnittelussa kuin koristeellisessa muotoilussa sekä Birger Kaipiaisen keramiikkamaalauksissa.