Vanitas

Niclas Warius – Asetelmavalokuvia | Fotostilleben | Still Life Photographs

227 X 297 MM, SIDOTTU
120 SIVUA
KIRJOITTAJAT: HARRI KALHA, NICLAS WARIUS
ULKOASU: ANNA MATTSSON
SUOMI | RUOTSI | ENGLANTI
ISBN 978-952-7226-82-7
2021
38 €

► Teossarja Vanitas on valokuvataiteilija Niclas Wariuksen meditaatio kaiken katoavaisuudesta. Warius rakentaa ajan patinoimista esineistä harmonisia asetelmia, joissa vilisee aikaan liittyviä symboleita: vanha kello, puoliksi palanut kynttilä, kuollut lintu. Viittaukset 1500–1600-lukujen maalaustaiteen vanitas-teemaan ovat selviä. Tarkkaan harkituissa ja selkeästi lavastetuissa kuvissa liikutaan kauneuden ja synkkyyden rajalla – pisteessä, jossa lika kohtaa herkkyyden ja kaaos järjestyksen. Sarjansa myötä Warius myös asettuu osaksi asetelman uutta nousua 2000-luvun valokuvataiteessa.

Tässä kirjassa Wariuksen maailman symboleja ja kuriositeetteja, hunajaista kauneutta ja tummasävyistä nostalgiaa analysoi taidehistorioitsija Harri Kalha.

”Täydellisimmissäkin sommitelmissa piilee haava. Repaleinen seinäpaperi, särkynyt lasi, raapiutunut pinta, haalistunut kuva, koko riutuvien kasvien ja hedelmien repertuaari – ne kaikki viittaavat säröön täydellisen kauneuden systeemissä.”

► Verkserien Vanitas är fotokonstnären Niclas Warius meditation över alltings förgänglighet. Warius bygger stilleben av föremål som patinerats av tiden. De talar lågmält i form av symboler förknippade med tid: en gammal klocka, ett till hälften brunnet ljus, en död fågel. Associationerna dyker ner i 1500–1600-talens vanitas-tema inom måleriet. Fotografierna är extremt övervägda och scenografiskt genomarbetade. De balanserar på gränsen mellan skönhet och dysterhet – vid den punkt där förfall möter känslighet och sinnlighet. Ibland är det just lekfullheten och insiktsfullheten som är själva idén.

I boken analyserar konsthistorikern, FD Harri Kalha den Wariuska världens symbolik, mörkfärgade nostalgi och lekfulla kuriositeter.

”Också i de mest fullkomliga kompositionerna gömmer sig ett sår. En trasig tapet, ett söndrigt glas, en skrapad yta, en bleknad bild, hela repertoaren av skallar och plågade växter och frukter – de syftar alla på sprickan i ett system av fullkomlig skönhet.”